Lieksan seurakunnan metsien suojelualueet ja muu ekologian huomioiminen metsänkäsittelyssä
Tänään 21.3.2026 vietetään maailman metsäpäivää. Suomen YK-liiton mukaan: ”Metsät tarjoavat ruokaa, energiaa, toimeentuloa ja ovat samalla erityisesti suomalaisille erottamaton osa mielenlaatuamme. Metsässä voi rauhoittua ja kokea yhteyttä luontoon. Samalla metsät tuottavat elintärkeää hyötyä elinympäristöömme suojelemalla maaperää ja puhdistamalla ilmastoamme. Sademetsiä kuvaillaan usein maapallon keuhkoina, mutta metsät ovat sitä metsätyypistä ja paikasta riippumatta.”
Lieksan seurakunnan metsien käsittely pyrkii vastaamaan monenlaisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Tavoitteita liittyy paitsi taloudellisiin, niin myös ekologisiin, ilmastollisiin sekä sosiaalisiin tavoitteisiin. Käydään tässä läpi tehtyjä luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä seurakunnan metsissä.
Ulkkasärkkä. Kuvaaja Tuuli Hakulinen
Lieksan seurakunta ei ole herännyt vastuulliseen metsänkäsittelyyn aivan vastoittain, vaan suojelualueita on perustettu etupainotteisesti. Ensimmäinen suojelualue on perustettu vuonna 1994. Metsien käsittelyä ohjaavat metsäsuunnitelman sekä hautausmaanhoitosuunnitelman periaatteet sekä aluerajaukset.
Alla olevaan taulukkoon on kerätty seurakunnan suojelualueiden kehittymisestä kootusti tietoja. Mainittujen lisäksi on käytössä pehmeämpiä metsänkäsittelymenetelmiä esim. hautausmaiden metsissä.
| Suojelutoimenpide | Suojeluperuste ja toimenpiderajoitteet | Pinta-ala, ha | Vuosi |
| Purassuo-Tikkuusuon suojelualue | Luonnonsuojelualue, metsätaloudelliset toimenpiteet eivät ole sallittuja | 152,5 | 1994, pieni lisäys 0,4 ha vuonna 2023 |
| Ulkkasärkän alue | Kaavassa suojelualueeksi varattu alue. Harvennushakkuut sallittuja, uudistushakkuiden koossa rajoituksia. Seurakunnan ympäristöohjelmassa jätetty kokonaan toimenpiteiden ulkopuolelle. | 64 | 1994-1995 |
| Metso-suojelu usealla eri alueella | Luonnonsuojelualue, metsätaloudelliset toimenpiteet eivät ole sallittuja | 62 | 2013 |
| Pokron alueen suojelu | Seurakunnan ympäristöohjelmassa jätetty metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolelle. Luonnonhoidolliset, virkistystä tukevat sekä vaaraa poistavat toimenpiteet sallittuja. Alueen länsiosassa luonnonsuojelain mukainen tulvametsä. | 3,5 | 2026 |
| Kalliolammen suojelualue | Luonnonsuojelualue, metsätaloudelliset toimenpiteet eivät ole sallittuja | 11 | Asia vireillä, Elinvoimakeskus tekee myöhemmin päätöksen, kun ennallistamistoimenpiteet on suoritettu loppuun. |
| Metsälain ja sertifioinnin vaatimusten mukaiset elinympäristöt | Rajoitettu käsittely voi olla mahdollista, mutta se on tehtävä elinympäristön ominaispiirteet huomioiden | Vähintään 100 | Jatkuvasti päivittyvä tieto |
Tiukkojen suojelualueiden lisäksi monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä voi tehdä jokapäiväisessä metsänkäsittelyssä.
Seurakunnan metsistä ei ole ulosmitattu tehokkaimmalla tavalla metsän kasvupotentiaalia taloudellisella tavalla, vaan käytössä on ollut pitkään kiertoaikaan pyrkivä metsänkäsittelytapa. Tämä käsittely mahdollistaa vanhan metsän ominaispiirteiden syntymisen myös talousmetsänä hoidettaviin metsiin. Metsälaki ei nykyisin enää rajoita metsänuudistamista, vaan maanomistaja päättää omista lähtökohdistaan, milloin uudistaminen tehdään. Tämä voi johtaa uudistamishakkuisiin aiempaa nuoremmissa metsissä, jolloin monimuotoisuutta lisäävää lahopuuta ei pääse syntymään riittävästi.
Seurakunnan ympäristöohjelmaan on merkitty luonnonhoidollisen kulotuksen tekeminen vähintään kerran ympäristöohjelman aikana. Metsäpalojen määrät on nykyisissä talousmetsissä saatu rajattua murto-osaan - tai jopa marginaaliin - siitä, mitä luonnonmetsissä tapahtuu. Metsäpalojen väheneminen edesauttaa metsien taloudellista hyödyntämistä, mutta samalla monet palolajit ovat harvinaistuneet. Kulotusten avulla voidaan edesauttaa palolajien elinkelpoisuutta. Kulotuksia on tehty Itäisellä sertifikaattialueella edelleen melko niukasti, joten pienelläkin määrällä kulotuksia on mahdollista parantaa monimuotoisuutta paljon.
Seurakunta on ainakin toistaiseksi pidättäytynyt kunnostusojitusten suorittamisesta, eikä niitä ole enää tehty 2020-luvulla. Maanmuokkausten osalta pienempiä alueita ei olla viime vuosina muokattu lainkaan ja niillä alueilla, joissa muokkaus on tehty, on pyritty tekemään työ vähiten maanpintaa rikkovalla tavalla. Kunnostusojitukset ovat nostaneet puunkasvua, mutta niiden seurannaisvaikutuksena vesistöjen tila on huonontunut ja myös monimuotoisuus on heikentynyt. Maanmuokkauksilla voi olla myös vesistön tilaa heikentäviä vaikutuksia, mutta myös virkistyskäyttö hankaloituu.
Seurakunta on sitoutunut pefc-metsäsertifikaattijärjestelmän vaatimuksiin, joka myös osaltaan vaikuttaa seurakunnan metsänkäsittelyyn myös monimuotoisuuden huomioiden.
Sat Mar 21 10:02:28 EET 2026