Nurmijärven seurakuntatalo

Jongunjoen rajaseutukirkko

Seurakuntakeskus kuvattuna kirkkaassa auringonpaisteessa

Salmentaus 5, 81970 Jongunjoki

 

Nurmijärvi

Nurmijärvellä sijaitsevan Jongunjoen seurakuntatalon, jota aikanaan kutsuttiin rajaseutukirkoksi, on piirtänyt arkkitehti Rafael Blomstedt. Rakennus vihittiin käyttöön 18.7.1948. Seurakuntatalon kirkkosalissa on noin 50 istuinpaikkaa, salin erikoisuutena ovat neliönmuotoiset mäntyviilulevyt. Rakennuksen vesikatto uusittiin ja ulkomaalaus tehtiin vuonna 2016.

Kellotapuli on vuodelta 1956, samoin hautausmaalla sijaitseva siunauskappeli. Siunauskappelin ja kellotapulin vihkimisen yhteydessä kirkkosaliin saatiin Harry Kivijärven alttariveistos.

Alkuaan seurakuntatalon yhteydessä oli vain yksi pieni kerhohuone eteisen vieressä. Myöhemmin asuinhuoneita on otettu toimitiloiksi.

Jo 1920-luvun lopulla on kylällä virinnyt ajatuksia oman rukoushuoneen rakentamisesta. Vuosikymmentä aikaisemmin oli rakennettu Kolille perustetun Kristillisen yhdistyksen toimesta rukoushuone. Myös Nurmijärven kylälle perustettiin ompeluseura rukoushuoneasiaa eteenpäin viemään. Vuosikymmenen kuluttua, juuri ennen talvisodan syttymistä, olikin jo hankittu tontti ja lukuisa määrä hirsiä rakennusta varten. Sota viivästytti hanketta.

Välirauhan aikana saatiin yksityisenä lahjoituksena pieni parakki väliaikaiseksi rukoushuoneeksi. Siinä parakissa pliti Nurmeksen Petäiskylässä asunut rajaseutupastori Päiviö Holopainen syksyllä 1942 ensimmäisen rippikoulun.

Alkuaan ompeluseurana aloittanut toiminta jatkui Jongunjoen pikkukirkkoyhdistyksen nimellä. Seurakuntatalo rakennettiin yhdistyksen toimesta. Hanketta avustivat myös amerikansuomalaiset niinkuin monia muitakin sodan jälkeen toteutettuja hankkeita.

Tällä rakennuksella ei oikeastaan ole vakiintunutta nimeä. Vihkiäistapahtuman yhteydessä puhuttiin "Nurmijärven seurakuntatalosta". Kylän virallinen nimihän on edelleen Nurmijärvi, joskin sotien aikaan Jongunjoki-nimi yleistyi. Tämä nimi oli otettu myös pikkukirkkoyhdistykselle.

Kirkollista toimintaa ohjaamaan perustettiin rajaseututoimikunta ja kirkollisina työntekijöinä olivat rajaseutupappi, joka asui seurakuntatalon yhteydessä olevassa pappilassa ja rajaseutusisar. Toiminta-alue, rajaseutupiiri, käsitti myös Kuhmon puolella olevan Jonkerin kylän.

Rajaseututyö viranhaltijoineen, rajaseutupiireineen, -toimikuntineen ovat kadonneet ja seurakuntaelämää hoidetaan Lieksan seurakunnan toimesta.

 

Pienehkö kirkkosali, jossa vaneriset seinälevyt. Alttari punaisella värityksellä sekä kipsinen seinäveistos